Turun Toriparkki

Turun toriparkki kansanäänestys-sivut avattu

2008-11-13T14:42:00.003+02:00

turuntoriparkki-blogiin tulemme päivittämään tietoja ja kuulumisia kampanjan edetessä. Pahoittelemme, että blogi on vielä keskeneräinen kiireisen aikataulun vuoksi. Voit tulostaa turuntoriparkki-sivun sivupalkista aloitepohjan pdf-tiedostona. Luethan myös ohjeistuksen huolella läpi.

Valtaosalta yrittäjistä: Ei Toriparkille

2007-12-14T16:59:00.000+02:00

Turun radion verkkosivuilta löytyy sangen mielenkiintoinen uutinen

Valtaosalta yrittäjistä: Ei Toriparkille
14.12.2007

Valtaosa turkulaisista yrittäjistä vastustaa torin alle suunniteltua
parkkiluolaa.

Yrittäjäyhdistyksen tekemään kyselyyn vastasi lähes 500 turkulaista
yrittäjää.

Vastanneista 49 prosenttia oli Toriparkkia vastaan; sen puolesta oli 46
prosenttia vastanneista.

Viisi prosenttia vastanneista ei halunnut ottaa asiaan kantaa.

Turun kauppatorin alle suunnitellusta 700:n auton parkkiluolasta päättää
lopullisesti Turun kaupunginvaltuusto.

Seuraavan kerran asiaa käsittelee kaupunginhallitus ensi maanantaina.

Turun Yrittäjät ry:n puheenjohtajan Tuula Lindströmin mukaan kyselyn tulos
on niin mielenkiintoinen, että yrittäjäyhdistys haluaa nyt kysellä
jäsenistönsä mielipiteitä vieläkin tarkemmin.

http://lotta.yle.fi/rswebtku.nsf/sivut/yle_uutispalvelu.

Toiparkkitilannekatsus ti 27.11.

2007-11-22T07:09:00.000+02:00

Meidän Turku-Vårt Åbo ry järjestää tiistaina 27.11. klo 18.30 Vanhan raatihuoneen Sinisessä huoneessa (II krs.) toriparkkitilannekatsaus- ja keskustelutilaisuuden.

Olet lämpimästi tervetullut joukkoon "juonimaan"!

Turhuuksien toriparkki

2007-10-11T22:02:00.000+03:00

Turhuuksien toriparkki -toritilaisuus lauantaina

Tule keskustelemaan Turkuun suunnitellusta toriparkista Kauppatorille lauantaina 13.10. klo 10-14.

Tilaisuus avaa turkulaisten kansalaisjärjestöjen yhteisen toriparkin vastaisen korttikampanjan. Voit lähettää toriparkkia vastustavan postikortin valitsemallesi valtuustoryhmälle tai valtuutetulle. Tarjolla kriittistä tietoa hankkeesta sekä kahvia ja pullaa!

Nähdään torilla!

AUTOTON ILTA: Ilo irti ilman Toriparkkia!

2007-09-15T21:32:00.000+03:00

AUTOTON ILTA: Ilo irti ilman Toriparkkia!

Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret järjestää Autottoman päivän aattona 21.9
klubin Turkuun suunniteltua Toriparkkia vastaan. Illan aikana esiintyvät
Dj Phyr ja seuraavat bändit:

Kirahvi nimeltä Tuike
Half Apple
Kamu
Pera & The Boys

Klubi järjestetään Kortteliravintola Kertussa 21.9. klo 21.00-02.00. K-18.

VAPAA PÄÄSY! TERVETULOA!

FST5: Åbo torg - girighetens grotta

2007-09-10T07:15:00.000+03:00

Hei!

Ruotsinkielinen FST5 – kanava lähettää keskiviikkona 12.9. klo 21.00 Spotlight-ohjelman Åbo torg - girighetens grotta (Turun toriparkki-ahneiden luola), jota YLEn ohjelmatiedoissa kuvataan näin:

Är en parkeringsgrotta under torget förutsättningen för ett levande centrum eller blir det dödsstöten för torghandeln? Affärsintressena som driver på grottan vill att staden tar beslut utan att veta projektets kostnader. Textning för döva.

Ohjelmassa on suomenkielinen tekstitys ja siinä haastatellaan mm. allekirjoittanutta. Katso ja kerro kiinnostuneille! Ohjelma on katsottavissa myös internet-sivuilla: http://svenska.yle.fi/spotlight/

Pauliina de Anna

Toripysäköinnin rakentamisen vaikutukset...

2007-08-22T20:06:00.000+03:00

Toripysäköinnin rakentamisen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin on selvitetty puutteellisesti.

Selostuksen liitteenä olevien suppeiden lausuntojen mukaan kaavaehdotuksen mukaisen toripysäköinnin rakentaminen edellyttää työnaikaista pohjaveden alentamista ja ulottuu sekä nk. salpaveden että nk. orsiveden tason alapuolelle. MRL 106§ ja 165§ mukaan Turun kaupunki on korvausvelvollinen, jos pysäköintilaitoksen rakentamisen aiheuttamat pohjavesimuutokset vaurioittavat Kauppatoria, maanalaisia liiketiloja ja sisäänajoramppeja ympäröivien puupaalutettujen rakennusten perustuksia.

Kaavaehdotus sallii koko Kauppatorin pinnan alueelle kaavan alueille ma-LPY-1 sekä pr-1, ki-1 kahden maanalaisen kerroksen rakentamisen ilman aluerajausta tai korkeusaseman määrittelyä. Rakentamisen syvyystasoa ei määritellä, mutta selostuksen mukaan kahden maanalaisen kerroksen alin korkeusasema on noin -2.

Pohjavesiolosuhteita koskevissa Ramboll / Viatek:n lausunnossa (liitteen 7 liite 2) todetaan, että Kauppatorin alueella on moreenin päällä etelään päin paksuneva 6 – 55 metrin paksuinen savikerros, jonka alla on kalliota peittävä moreenikerros. Saven alla moreenissa virtaava paineellinen pohjavesi, nk. salpavesi on Yliopistonkadun varrella tasolla +2,5 - +3,5 ja orsivesi koko torin alueella tasolla +1,5 - +2,5. Rakentaminen Yliopistonkadun varressa alle korkeustason +2,0 - +2,5 aiheuttaa merkittäviä ongelmia pohjaveden suhteen ja rakentaminen voi aiheuttaa nk. hydraulisen murtumisen. Koko torin alueella suositellaan, että ilman erillistä selvitystä ei aliteta pohjois- ja itäsivulla tasoa +2 ja länsi-eteläsivulla tasoa +1,5.

Rakentaminen ulottuu kauttaaltaan nk. orsiveden pinnan tason alapuolelle. Kaavaluonnoksen liitteenä 2 olleen Rambollin raportin 16.6.2006 mukaan jos torin sisäänajon Yliopistonkadulta tai laitoksen pohjoisosan kulkukorkeus on 3,2 tai laitos muutoin ulottuu alle tason +2,0 – +2,5, niin laitos ulottuu paineisen pohjaveden alueelle. Jos rakentaminen ulottuu paineisen pohjaveden alueelle, on pohjaveden tasoa alennettava työn aikana. Tämä on mahdollista vain, jos kaikki vaikutusalueen rakennukset on paalutettu kovaan pohjaan saakka teräs- tai betonipaaluin. Rambollin selvityksessä suositeltiin, että laitoksen pohjoisosa noin torin puoleenväliin asti voidaan rakentaa vain yksikerroksisena. (selostus s.19, kohta 5.6, Ramboll 16.6.2006, s. 9).

Kaavaehdotuksen selostuksessa on selvitetty vaikutusalueella olevien rakennusten perustukset puutteellisesti. Selostus, s. 19, kohta 5.6.”Yhteensä 16:sta toria reunustavasta naapurikiinteistöstä suurin osa on jo perustettu kovaan pohjaan ulottuville tukipaaluille ja kalliolle ja paalutuksia on lähivuosina suunniteltu tehtävän lisää. Vuonna 2009 toria reunustavista rakennuksista on puuperustuksilla enää Apteekin talo (Aurakatu 10), Ålandsbankenin talo (Eerikinkatu 8) sekä Ortodoksikirkko”. Kaavassa on esitetty mm. maanalaisia ajoramppeja jotka ulottuvat Eerikinkatu 21 / 22 kohdalle ja Eerikinkatu 18 piha-alueelle sekä Yliopistonkatu 15/16 kohdalle sekä maanalaisia tiloja Kauppiaskadulle ja Aurakadulle. Näihin rajautuvien tonttien paalutusta ei ole selvitetty. Tietojemme mukaan useat rakennukset Kauppatoriin ja ehdotettuihin maanalaisiin tiloihin rajautuvissa kortteleissa ovat edelleen puupaaluilla ja kaikkien paaluttamisesta uudelleen ei ole
olemassa päätöksiä. Vaikutusaluetta ei ole rajattu kartalle.

Kaavaehdotuksessa on lause ”Rakentaminen on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista pohjaveden tason alenemista.” Selvitysten (liitteen 7 liite 2 sekä asemakaavaluonnoksen liite 2) mukaan kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen saattaa aiheuttaa ongelmia pohjaveden suhteen ja edellyttää ainakin työnaikaista pohjaveden alentamista. Kaavan merkinnät ma-LPY-1, pr-1, ki-1, ma-1, ma-ajo-1 ja ma-ajo ovat lauseen kanssa ristiriitaisia, koska niiden osalta ei ole määritelty korkeusasemaa siten, että lauseen tarkoitus voisi toteutua. Tehtyjen selvitysten mukaan haitallista pohjaveden alenemista aiheutuu, jos torin pohjoisosassa sallitaan kaksitasoinen rakentaminen alueella, jossa paineisen pohjaveden taso on +2,5 - +3,5. Kaavaehdotuksessa ei ole merkitty maanalaisten liiketilojen alueille ma-1 rakennusoikeutta tai korkeusasemaa. Kaavaehdotus ei vastaa tehtyjä selvityksiä eikä edes asemakaavaselostusta.

Yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa:

1. Asemakaavaehdotuksen vaikutusalueella on puupaalutettuja taloja, ja kaikkien paaluttamisesta uudelleen ei ole olemassa päätöksiä. Paalutusten säilyminen on riippuvaista pohjavesitilanteen säilymisestä nykyisellään.
2. Rakentaminen asemakaavaehdotuksen mukaisesti edellyttää pohjaveden tason alentamista, joka on Maankäyttö- ja rakennuslain 165§ tarkoittamaa luonnollisen vedenjuoksun muuttamista.
3. Rakentaminen asemakaavan mukaisesti edellyttää sitä, että kaikki talot vaikutusalueella ovat teräs- tai betonipaaluilla.
4. Asemakaavaehdotuksen mukaista rakentamista ei voida toteuttaa määräyksen ”Rakentaminen on tehtävä niin, että siitä ei aiheudu haitallista pohjaveden alenemista” mukaisesti, koska asemakaavaehdotuksen mukainen rakentaminen edellyttää tehtyjen selvitysten mukaan ainakin työnaikaista pohjaveden alentamista. Tämän vuoksi ko. määräys on merkityksetön.
5. Koska pohjaveden mahdollinen aleneminen tai alentaminen aiheutuu asemakaavaehdotuksen mukaisesta ratkaisusta rakentaa kaksi pysäköintikerrosta, kaupunki vastaa mahdollisista vahingoista ja lisäpaalutuksista Maankäyttö- ja rakennuslain 106 § ja 165§ nojalla. 165§ nojalla korvaus on suoritettava myös naapureille.

Katsomme, että asemakaavanmuutosehdotus edellyttää pohjavesi- ja perustamisolosuhteita koskien seuraavan selvityksen.

- Asemakaavaehdotuksessa esitetyllä rakentamisella selvitysalueen rajaus tulee olla noin: Yliopistonkatu (rajaus sen mukaan, missä rakennukset kalliolla) – Brahenkatu – Aurajoki – Humalistonkatu ja sen jatke Aurajokeen.
- Selvitetään koko alueella nk. salpaveden ja nk. orsiveden taso sekä savikerroksen paksuus.
- Selvitetään kaikkien alueella olevien kiinteistöjen perustamistapa rakennusvalvonnan tiedostoista ja omistajilta. Puupaaluilla olevien rakennusten osalta selvitetään nykyinen kunto.
- Selvitetään rakentamisen todennäköiset vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin ja perustamiseen.
- Todetaan, millaisia rakenneratkaisuja, suojaustoimenpiteitä ja paalutusten kunnostusta asemakaavanmuutosehdotuksen seurauksena tarvitaan ja mitkä ovat niiden kustannukset tämän hetken kustannustasossa.
- Selvitetään, mitkä toimenpiteet tai vahingot ovat kaupungin korvattavia.

Mikäli tällaista selvitystä ei tehdä, asemakaavanmuutosehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 1§, 5,§, 9§, 54§ ja 165§ ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1§ vastainen. Erityisesti asemakaavanmuutosehdotus aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 54§ tarkoittamaa kohtuutonta haittaa maanomistajille, jotka omistavat puupaalutettuja kiinteistöjä vaikutusalueella sekä muuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 165§ tarkoittamalla tavalla luonnollista vedenjuoksua. Maankäyttö- ja rakennuslain 106§ ja 165§ ne kiinteistöt, joiden perustukset vaurioituvat rakentamisen seurauksina, ovat oikeutettuja vahingonkorvauksiin. Korvausvelvollinen on Turun kaupunki, joka on laiminlyönyt asian riittävän selvittämisen ja sallinut kaavaratkaisun, joka todennäköisesti aiheuttaa vahingollisia muutoksia pohjavesiolosuhteissa.

(Ote Meidän Turku ry:n lausunnosta 16.8.2007)

Meidän Turku ry:n lausunto Kauppatorin asemakaavasta 16.8.2007

2007-08-22T19:59:00.000+03:00

Meidän Turku ry:n lausunto Kauppatorin asemakaavasta 16.8.2007
Yhteenveto

Kauppatorin asemakaavanmuutosehdotus on 28.6.2007 päivätyllä kirjeellä lähetetty viranomaisten, asianosaisten ja eräiden kansalaisjärjestöjen lausunnoille. Lausuntopyyntö lähetettiin myös Meidän Turku – Vårt Åbo ry:lle.

Lausuntoja pyydettiin 27.8.2007 mennessä. On huomattava, että ympäristö- ja kaavoitusviraston asiakaspalvelu oli kiinni 2. – 15.7 ja 1.-7.8.2007 jolloin oli hyvin hankala saada lausunnon laatimista varten tarvittavia lisätietoja. Pidämme moitittavana, että lausuntopyyntö on tehty kesällä loma-aikana, joka haittaa lausuntojen laadintaa ja mahdollisesti vähentää niiden määrää ja laatua.

Kauppatorin asemakaavanmuutosehdotus on nykyisellään Maankäyttö- ja rakennuslain vastainen seuraavista syistä, jotka on arvioitu jäljempänä tarkemmin. Edellytämme, että lausuntoomme vastaavat perehtyvät koko lausuntoon, eivätkä tee vastausta vain tämän yhteenvedon perusteella.

1. Toripysäköinnin taloudellisen ja teknisen toteuttamiskelpoisuuden selvittäminen ja kaupungille aiheutuvien kustannusten selvittäminen on laiminlyöty tarkoituksellisesti.

2. Vaihtoehtoiset pysäköinnin kehittämisratkaisut on tarkoituksellisesti jätetty selvittämättä.

3. Toripysäköinnin, ajoramppien ja maanalaisten liiketilojen ympäristövaikutukset ja vaikutukset ihmisten elinoloihin on tarkoituksellisesti jätetty selvittämättä tai selvitetty puutteellisesti. Osa selvityksistä ei perustu asemakaavaehdotuksen mukaisiin ratkaisuihin. Tehdyissä selvityksissä havaittuja haitallisia vaikutuksia ja vähintään 53 – 54 kk (4,5 v) rakentamisaikaa ei ole huomioitu asemakaavaehdotuksessa ja selostuksessa. Nopeuttamistoimiin sisältyvien riskien toteutuessa rakentamisaika on 22 kk pidempi eli 6 v 4 kk.

4. Toripysäköinnin rakentamisen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin on selvitetty puutteellisesti. Selostuksen liitteenä olevien suppeiden lausuntojen mukaan kaavaehdotuksen mukaisen toripysäköinnin rakentaminen edellyttää työnaikaista pohjaveden alentamista ja ulottuu sekä nk. salpaveden että nk. orsiveden tason alapuolelle. MRL 106§ ja 165§ mukaan Turun kaupunki on korvausvelvollinen, jos pysäköintilaitoksen rakentamisen aiheuttamat pohjavesimuutokset vaurioittavat Kauppatoria, maanalaisia liiketiloja ja sisäänajoramppeja ympäröivien puupaalutettujen rakennusten perustuksia.

5. Toripysäköinnin rakentamisaikana torikaupan liikevaihto alenee 20-40% eli 5 – 10 M€ / v, yhteensä menetykset ovat 4,5 – 6 v rakentamisaikana 22,5 – 60 M€. Rakentamisaikaiset taloudelliset haitat aiheuttavat kielteisen torikaupan rakennemuutoksen.

6. Toripysäköinti ei voi merkittävästi lisätä asiointia Turun liikekeskustassa. Enimmillään lisäys voisi olla 1500 – 2500 käyntiä päivässä eli 4,5 – 7,5% asioinnista. Todennäköisesti asiointi muilla kulkumuodoilla alenee yhtä paljon kuin autolla asiointi lisääntyy. Rakentamisaikaiset rahalliset haitat keskustan kaupalle ovat suuria ja aiheuttavat kielteisen kaupan rakennemuutoksen.

7. Toripysäköinnin rakentamisaikana aiheutuvien häiriöiden vuoksi joukkoliikenteen matkustajamäärät alenevat 10 – 20% ja liikennöintikustannukset lisääntyvät 5-10%. 4,5 – 6 v rakentamisaikana tästä aiheutuu 15 – 40 M€ tappiot Turun kaupungille ja vastaavat tappiot yksityisille liikennöitsijöille. Toteutettuna toripysäköinti alentaa joukkoliikenteen käyttöä pysyvästi noin 5%, alentaen joukkoliikenteen tuloja n. 900 000 € vuodessa.

8. Toripysäköinti haittaa rakentamisaikana ja pysyvästi kävelyä ja pyöräilyä.

9. Toripysäköinnin tarkoitus on lisätä yksityisauton osuutta Turun keskustan kulkumuotojakaumasta. Tämä lisää ilmastonmuutosta, ilmansaastepäästöjä, melua ja ruuhkia.

Näillä perusteilla asemakaavaehdotus on Maankäyttö- ja rakennuslain 1§, 5§, 9§, 54§, 165§ ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1§ vastainen, koska se lain vastaisesti:
- Lisää ilmastopäästöjä, ilmansaasteita ja melua
- On epätaloudellinen ja mahdollisesti teknisesti toteuttamiskelvoton
- Vähentää kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta keskusta-asioinnista
- Aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita joukkoliikenteelle, torikauppiaille ja keskustan liike-elämälle
- Aiheuttaa elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä keskustassa asioiville, torikauppiaille, joukkoliikenteen käyttäjille, keskustan asukkaille ja keskustan liike-elämälle
- Toteuttamisen vaikutukset on selvitetty puutteellisesti tai jätetty kokonaan selvittämättä
- Toteuttaminen muuttaa pohjaveden osalta luonnollista vedenjuoksua

Maankäyttö- ja rakennuslain 106§ mukaan Turun kaupunki on korvausvelvollinen siltä osin, kuin asemakaavamuutosehdotuksen haitat kohdistuvat maanomistajille.

Asemakaava voidaan yksinkertaisimmin saattaa lainmukaiseksi poistamalla pysäköintilaitoksen, sen ajorampit ja maanalaiset liiketilat mahdollistavat merkinnät.

Muistutamme Turun kaupungin viranomaisia sekä asianomaisia poliittisia elimiä siitä, että Maankäyttö- ja rakennuslaki koskee niiden päätöksiä, eikä niillä ole oikeutta valmistella tai hyväksyä tietoisesti lain vastaista asemakaavaa.

Mikäli asemakaavaehdotus lainvastaisuudesta huolimatta etenee päätöksentekoon, tulemme tarvittaessa sekä muistuttamaan että valittamaan asemakaavasta lain sallimalla tavalla.

Jollei toripysäköinnin ympäristövaikutuksista, teknisestä toteuttamiskelpoisuudesta ja kustannuksista tehdä asianmukaisia selvityksiä, on todennäköistä, että asemakaava todetaan hallinto-oikeudessa lainvastaiseksi valituskäsittelyssä koska selvitykset on tahallisesti jätetty puutteellisiksi.

Jos asianmukaiset selvitykset tehdään, on todennäköistä, että osoittautuu, että toripysäköinti on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelvoton sekä monessa suhteessa haitallinen ratkaisu.

PAULIINA DE ANNA
Puheenjohtaja

ANNELE CHYDENIUS
Hallituksen jäsen

Turhuuksien toriparkki

2007-05-07T07:11:00.000+03:00

Maan Ystävät, Turun opiskelevat vihreät, Turun vihreät nuoret, Turun vasemmistonuoret ja Meidän Turku-Vårt Åbo ry järjestävät
lauantaina 12.5. klo 12-14 kauppatorilla

TURHUUKSIEN TORIPARKKI -kansantapahtuman toriparkkia vastaan

Ohjelmassa:
Kulkue
Laulua
Sirkusta
Puheita
Hernekeittoa
Kaupunginvaltuutettujen puheenvuorot

Levitä viestiä eteenpäin! Tule paikalle - osoitat, mitä mieltä olet!

SYKETTÄ SYDÄMEEN – KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

2007-03-12T21:44:00.000+02:00

Arvoisa vastaanottaja,

Turun keskustan kehitys liikekeskuksena on ollut asukkaiden, yrittäjien, poliitikkojen ja asiantuntijoiden huolenaiheena pitkään. Viime vuosina keskustan kauppa on kehittynyt myönteisesti, mutta keskusta on silti menettänyt markkinaosuuksia uusilla autopohjaisille liikekeskuksille.

Turun keskusta on Suomen kolmanneksi suurimman suurkaupunkialueen ydin ja seudun merkittävin asuin- ja työpaikka-alue. Turun keskustassa sijaitsevat maan arvokkaimmat historialliset rakennukset. Keskustan julkiset tilat ja rakennukset toimivat kaupungin sosiaalisen elämän puitteina. Keskustan ominaislaatu myös liikekeskuksena poikkeaa autokauppakeskuksista.

Miten Turun keskustaa tulisi siis kehittää sen omista vahvuuksista lähtien?

Olet lämpimästi tervetullut tiistaina 27.3. 2007 klo 18.30-20.30 Vimman (Aurakatu 16) isossa salissa (III krs.) pidettävään avoimeen yleisötilaisuuteen

SYKETTÄ SYDÄMEEN – KEINOJA TURUN
KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI.

Tilaisuudessa alustavat maantieteen professori (TY) Harri Andersson (”Kasautumisen logiikka ja kaupunkikeskustan elinvoimaisuus”), talousmaantieteen professori (TuKKK) Heli Marjanen (”Turun keskustan tulevaisuus – kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksiin”), Turun yrittäjien varapuheenjohtaja Markku Knuutila (”Millaisena yrittäjä näkee toimivan kaupunkikeskustan?”), Turun Seudun Arkkitehdit – Turku SAFA:n edustaja sekä tutkija Mikko Laaksonen (”Keskustan saavutettavuuden ratkaisut Turun kokoisessa kaupungissa”)

Alustusten jälkeiseen keskusteluun osallistuvat mm. kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Seppo Lehtinen, kaupunginhallituksen jäsen Pirjo Rinne ja kaupunginvaltuutettu Katri Sarlund.

Tilaisuuden järjestää Meidän Turku-Vårt Åbo ry.

Lisätietoja: Pauliina de Anna
MT-VÅ ry:n puheenjohtaja
s-posti: pauliinadeanna @ hotmail.com
GSM 040 8328045

"TURUN KAUPPATORIN ASEMAKAAVANMUUTOS"

2007-01-29T18:38:00.000+02:00

Kirje Turun Toriparkki Oy:ltä
-----------------------------
TURUN KAUPPATORIN ASEMAKAAVANMUUTOS

Turun Toriparkki Oy
c/o Asianajotoimisto LPSH Oy
Aurakatu 8, 20100 Turku
puh. 279 0000, jussi.perho@lpsh.fi
Turku, 22.1.2007

Turun kaupunki
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta
Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen
Linnankatu 34
20100 TURKU

TURUN KAUPPATORIN ASEMAKAAVANMUUTOS

Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa on käsiteltävänä kauppatorin ja ympäröivien alueiden asemakaavanmuutosluonnos.
Turun Toriparkki Oy:n (”yhtiö”) tavoitteena on toteuttaa torin alle rakennettava pysäköintilaitos ajoramppeineen. Oikeus kaavoitukseen on yksinomaan kaupungilla ja asemakaavan salliman pysäköintilaitoksen toteuttaja selvitetään aikanaan erikseen. Yhtiön osakkaina on kuitenkin niin monta torin ympäristökiinteistöjen omistajaa ja muuta toimijaa, että yhtiö katsoo olevansa ainakin potentiaalinen hankkeen toteuttaja.
Yhtiö on teettänyt pysäköintilaitoksen teknisistä ja taloudellisista toteutusedellytyksistä useita selvityksiä ja muuta valmistelutyötä. Tämän johdosta yhtiö esittää asemakaavaluonnoksen johdosta seuraavaa:

1. Pysäköintilaitoksen toteuttamiskustannukset tulevat nousemaan varsin korkeiksi. Tämä johtuu mm. vaikeista perustamisolosuhteista, ympäröivien kiinteistöjen (kuten Ortodoksikirkon) erityisolosuhteiden huomioon ottamisesta, torikaupan jatkumisesta koko rakennustyön ajan ja arkeologisten kaivausten aiheuttamista aikataulu- ja muista ongelmista.

2. Kauppatorin alueen kaavoitus liittyy koko kaupungin keskustan elävänä pitämiseen ja elävöittämiseen ja on sen edellytys. Tästä ensisijaisesta tavoitteesta huolimatta tarvitaan pysäköintilaitoksen toteuttajaksi tahoja, joilla on riittävä intressi ja taloudelliset edellytykset laitoksen toteuttamiseen. Tällainen intressi on yhtiön osakkailla eikä yhtiö pidä todennäköisenä, että hanke voisi toteutua ilman näiden osapuolten merkittävää osallistumista hankkeeseen.
Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sellaista asemakaavaa, joka ei hankkeen potentiaalisen toteuttajan näkemyksen mukaan ole toteuttamiskelpoinen.

3. Nyt lautakuntakäsittelyssä oleva asemakaavaluonnos ei kaikin osin täytä edellytyksiä pysäköintilaitoksen toteuttamiselle:

3.1. Toisessa luonnosvaihtoehdossa on varaukset maanalaisille ajoyhteyksille entisen postin rakennuksen edestä Eerikinkadulle ja Kristiinankadulta ns. Koulun tontin kautta Eerikinkadulle ja sieltä pysäköintilaitokseen. Yhtiö ei pidä näitä liittymiä mm. kalleutensa takia toteuttamiskelpoisina. Ajoramppien on oltava riittävän lyhyitä, jotta ne ovat teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisia.

3.2. Jotta pysäköintilaitokseen tuleva mieltää pysäköintilaitoksesta pääsevänsä haluamaansa kiinteistöön, tulee ajorampin laitokseen olla lähellä tällaista, laitokseen ajavan tavoitteena olevaa suuntaa.
Useammat ajorampit tekevät pysäköintilaitokseen tulon ja sieltä poistumisen ja siten laitoksen käytön helpommaksi.
Ne myös jakavat luonnoksessa nyt olevan ainoan, Yliopistonkadun ajorampin liikenteen rasituksen useampaan kohteeseen.
Kaavassa tulee sallia useita ja myös keskenään vaihtoehtoisia ajoramppeja. Niiden lopullinen toteuttamiskelpoisuus voidaan selvittää ja toteutettavat vaihtoehdot valita hankkeen toteuttamisajankohtana tiedossa olevien liikennetarpeiden ja tuossa vaiheessa jo toteutettujen torin ympäristön täydennysrakennushankkeiden vaikutusten selvittyä. Asemakaavassa ei tule sulkea pois sellaisia vaihtoehtoja, jotka tarkemmassa tarkastelussa voivat hyvinkin olla toteutuskelpoisia ja erityisesti keskustan elävyyden kannalta tarkoituksenmukaisia.
Kaavaan tulee sisällyttää mahdollisuus ajorampin tekemiseen myös Eerikinkadun ja Aurakadun sekä Eerikinkadun ja Kauppiaskadun risteysten lähelle.
Yhtiön käsityksen mukaan nyt esitettyjä ajoramppeja vastustetaan osittain sillä perusteella, että ne haittaisivat julkista liikennettä. Jotta tältä haitalta vältyttäisiin, tulisi asemakaavassa sallia katualueelle sijoitettaville ajorampeille vaihtoehtoisesti niiden sijoittaminen torialueelle.

3.3. Kaavaluonnoksessa pysäköintipaikkojen määrä on 700. Näiden, yleisön käytössä olevien paikkojen lisäksi maanalaisiin tiloihin tulee osoittaa kaupungin edellyttämät torikaupan pysäköintitilat. Mitä vähemmän on pysäköintipaikkoja, sitä korkeammaksi nousee yhden paikan yksikkökustannus. Kaavaluonnoksessa määrätty enintään 700 pysäköintipaikkaa rajoittaa huomattavasti hankkeen toteutusedellytyksiä.
Pysäköintilaitokseen olisi oikealla suunnittelulla kaavaluonnoksen sallimaan kahteen kerrokseen sijoitettavissa 800 pysäköintipaikkaa. Asemakaavamääräyksiä tulee tarkistaa siten, että maanalaiseen kahteen kerrokseen voidaan sijoittaa vähintään 800 pysäköintipaikkaa sekä erikseen torikaupan tarvitsemat pysäköintitilat.

3.4. Mikäli torialueen reunoille sijoitetaan puita pysäköintilaitoksen ja sitä ympäröivien maanalaisten liiketilojen väliin, edellyttää tämä kaksinkertaisia seinärakenteita ja erilaisia tukirakenteita. Puiden sijoittaminen myös vaikeuttaa maanalaisten viemärien ja johtojen sijoittelua sekä liiketilojen ja pysäköintilaitoksen kulku- ja muiden yhteyksien järjestämistä. Mikäli puiden sijoittaminen torialueelle katsotaan tarpeelliseksi, ne tulee sijoittaa vain sellaisiin paikkoihin, joissa tätä ongelmaa ei synny.
Yhtiö esittää, että kaavaluonnoksesta poistetaan siihen nyt merkityt puurivit.

3.5. Yhtiön ensisijainen näkemys on että liikennejärjestelyt Kauppiaskadulla säilyvät ennallaan.
Kauppiaskatua ei joukko- ja muun liikenteen sujuvuuden takia tulee kaavaluonnoksessa nyt olevin tavoin osoittaa kävelykaduksi. Tämä ratkaisu aiheuttaisi myös sen, että Eerikinkadun ja Linnankadun välissä sijaitsevien, Kauppiaskatuun rajautuvien kiinteistöjen asiakas- ja huoltoliikenne vaikeutuisi huomattavasti.
Kävelykatujen tarpeellisuus ylipäänsä tulee huolellisesti harkita ja selvittää myös vaihtoehtoiset ratkaisut, joilla voidaan rakentaa houkutteleva ja viihtyisä torialue, mutta samalla varmistaa joukko-, asiakas- ja huoltoliikenteen toimivuus koko keskusta-alueella. Tällöin asiaa tulee tarkastella tavoitteena toimiva kokonaisuus

Kunnioittaen
Turun Toriparkki Oy

Christian Lybeck
Hallituksen puheenjohtaja
Tiedoksi: Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen

Toriparkki ja keskustan kaavoitus, Turku SAFA

2007-01-28T20:13:00.000+02:00

Turun seudun arkkitehdit - Turku SAFA on tänään 26.1.2006 jättänyt avoimen kirjeen muodossa vetoomuksen Turun kaupunginhallitukselle keskustan osayleiskaavoituksen uudelleen käynnistämiseksi ja kauppatorin asemakaavoituksen keskeyttämiseksi.

Ohessa liitteinä vetoomus sekä idealuonnos keskustan liikenne- ja pysäköintijärjestelyiksi vapaasti käyttöönne.

Turun seudun arkkitehdit - Turku SAFA, johtokunnan puolesta

Anna-Leena Seppälä, puh.johtaja
Heikki Saarento, johtok. jäsen

Vetoomus (PDF)

Idealuonnos (PDF)

Meidän Turku: Avoin kirje

2007-01-21T11:38:00.000+02:00

Avoin kirje Turun kaupunginhallitukselle ja ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle

Arvoisa vastaanottaja,

Toriparkin toteuttaminen näyttää joidenkin mielestä olevan välttämätöntä Turun kaupunkikeskustan elävöittämiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi.

Mielestämme samaan tulokseen päästään aivan toisenlaisin, ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävin ja tasa-arvoisemmin keinoin kävelykeskustaa laajentamalla ja joukko- ja kevyen liikenteen olosuhteita parantamalla.

Syvästi huolissamme lautakunnan käsittelyssä parhaillaan olevan Toriparkin mahdollistavan asemakaavaluonnoksen ympäristöllisistä, sosiaalisista, liikenteellisistä ja taloudellisista seurauksista haluamme tuoda tietoonne seuraavan kannanottomme:

1. Asemakaavaluonnosta laadittaessa ei ole arvioitu toripysäköinnin rakentamisaikaisia ja pysyviä ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia mm. meluun ja ilmanlaatuun, keskustan asukkaiden elämään, torikauppiaiden ja keskustan muiden kauppiaiden liiketoimintaan, joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

2. Jos toriparkki asemakaavaluonnoksen mukaan toteutetaan kaksitasoisena Yliopistonkadun puolella, se ulottuu Rambollin selvityksen mukaan paitsi nk. orsiveden, myös nk. paineisen pohjaveden pintatason alapuolelle. Tästä seuraa joko se, että vielä puupaalutetut talot Kauppatorin ympäristössä on paalutettava teräs- tai betonipaaluin, tai on tehtävä erittäin kalliita suojaustoimenpiteitä. Näiden vaikutusten maksajaksi jää kaupunki, koska ne johtuvat asemakaavan toteuttamisesta.

3. Toripysäköintiä vastaavien pysäköintilaitosten rakentaminen on kestänyt eri puolilla Suomea 1,5 – 2,5 vuotta. Lisäksi Toriparkin yhteydessä on toteutettava arkeologiset kaivaukset. Näiden yhteiskestoksi voidaan arvioida 2,5 – 4 vuotta. Torikaupalle ja muulle keskustan kaupalle, joukkoliikenteelle, pyöräilijöille ja kävelijöille aiheutuvat haitat muodostuvat merkittäviksi. Liike-elämän ja joukkoliikenteen tappiot ovat myös taloudellisia. Toriparkkia ei myöskään missään tapauksessa saada valmiiksi vuodeksi 2011, jolloin Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki.

4. Toriparkin kustannuksista ei ole esitetty minkäänlaista arviota. Lienee selvää, että Toriparkin rakentamiskustannuksia ei pystytä kattamaan pelkillä pysäköintimaksuilla. Hanketta ajavat ovatkin 15.9.2005 allekirjoittamassaan aiesopimuksessa ilmaisseet toivomuksenaan: ”Hankkeeseen halutaan mukaan ja osakkaaksi myös Turun kaupunki” (Kohta 1: sopimuksen kohde ja tarkoitus).
Hankkeelle voidaan saada rahoitusta vain, jos kaupunki takaa laitoksen rakentamislainat tai osallistuu osakkaana laitoksen rakentamiseen. Turun kaupungin ei tule millään tavalla osallistua hankkeen kustannuksiin. Torin kunnostuksen ja toriparkin välistä kustannusjakoa voitaisiin helposti muokata siirtämällä kustannuksia kaupungin maksettavaksi.

5. Liikekeskustassa on riittävästi pysäköintitilaa. Mikäli tarvitaan lisää tai parempia pysäköintipaikkoja, Louhea voidaan laajentaa Yliopistonkadun suunnassa Anttilan sekä Kinopalatsin korttelien alle. Louhen laajennuskustannukset ovat noin puolet toriparkin kustannuksista pysäköintipaikkaa kohti. Louhen laajentamisesta ei synny myöskään oleellisia rakennusaikaisia haittoja, koska luola sijaitsee syvällä kalliossa.

Näistä syistä vaadimme, että Kauppatorin asemakaavaluonnoksesta poistetaan maanalaisen pysäköinnin sekä sen ajorampit mahdollistavat merkinnät.

Turussa 18.1.2007

Meidän Turku-Vårt Åbo ry:n hallituksen puolesta ja valtuuttamina

Pauliina de Anna Annele Chydenius
puheenjohtaja hallituksen jäsen

Argumentteja toriparkkia vastaan

2007-01-07T22:45:00.000+02:00

Argumentteja toriparkkia vastaan

1. Toriparkista ei ole uutta, edullista suunnitelmaa

Toriparkista ei ole laadittu uutta, edulliseen rakennustapaan perustuvaa suunnitelmaa, toisin kuin mm. TS:ssä on väitetty vuosina 2005 ja 2006. Toriparkista on viimeksi tehty kustannusarvio vuonna 2004, jolloin yksitasoisen laitoksen kustannukset olivat noin 77 000 € / pysäköintipaikka.

2. Yritykset eivät pysty maksamaan Toriparkkia ilman kaupungin tukea

Toriparkin rakentamiskustannuksia ei pystytä kattamaan pysäköintimaksuilla eikä hanke ole epäsuorastikaan taloudellisesti kannattava. Siksi hankkeelle saadaan rahoitusta vain, jos kaupunki takaa laitoksen rakentamislainat tai osallistuu osakkaana laitoksen rakentamiseen. Toriparkin toteuttamisesta tehdyssä aiesopimuksessa 15.9.2005 lukee: ”Hankkeeseen halutaan mukaan ja osakkaaksi myös Turun kaupunki” (Kohta 1: sopimuksen kohde ja tarkoitus)

Voitaneen sanoa, että onhan Kuuhunkin lennetty – verovaroilla.

3. Kustannusten jakoa torin kunnostuksen ja toripysäköinnin välillä ei ole tehty

Toriparkki on tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti torin kunnostuksen kanssa. Torin kunnostuksen ja toripysäköinnin välistä kustannusjakoa ei ole arvioitu tarkoin. Toripysäköinnin kuluja, kuten arkeologisia kaivauksia, johtosiirtoja ja liikenneväylien avaamisen kuluja voidaan yrittää siirtää torin kunnostuksen kuluiksi.

Toripysäköinnistä aiheutuu runsaasti kunnallisteknisiä kuluja, joita ei aiheudu pelkästä torin kunnostuksesta. Erityisen kyseenalaista on se, että asemakaavan mukaan avattaisiin Aurakadun ja Eerikinkadun joukkoliikennekadut, joiden rakenteet ja kunnallistekniikka uusittiin täydellisesti 1994 – 1995.

4. Toriparkin rakentaminen kestää arviolta 2,5 – 4 vuotta

Toripysäköintiä vastaavien pysäköintilaitosten rakentaminen on kestänyt eri kohteissa 1,5 – 2,5 vuotta. Lisäksi Toriparkin yhteydessä on toteutettava arkeologiset kaivaukset, jotka Museoviraston mukaan kestävät kaksi kaivauskautta eli 19 roudatonta kuukautta. Näiden yhteiskestoksi voidaan arvioida 2,5 – 4 vuotta.

Tästä aiheutuu erittäin suuret rakentamisaikaiset haitat torikaupalle, keskustan kaupalle, kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Liike-elämän ja joukkoliikenteen tappiot ovat myös rahallisia ja joko kaupungin tappioita tai kaupungin korvattavia.

Toriparkkia ei missään tapauksessa saada valmiiksi vuodeksi 2011, kun Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki, koska asemakaavaprosessi ei valmistu keväällä 2007.

5. Toripysäköinnin ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia ei ole arvioitu

Asemakaavaluonnosta laadittaessa ei ole arvioitu toripysäköinnin rakentamisaikaisia ja pysyviä ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia

a. Meluun, ilmanlaatuun, ilmastonmuutokseen ja energiankulutukseen
b. Keskustan asukkaiden elämään
c. Torikauppiaiden liiketoimintaan
d. Keskustan muiden kauppiaiden liiketoimintaan
e. Joukkoliikenteeseen
f. Kävelyyn ja pyöräilyyn

6. Arkeologiset kaivaukset ovat olennaisesti pienempiä, jos toriparkkia ei tehdä

Mikäli toripysäköintiä ei tehdä, ei tarvita nk. poistokaivauksia vaan ainoastaan kiveystä korjattaessa esille tulevien kohteiden dokumentointi. Ero on sama kuin Tuomiokirkkotorin korjausten yhteydessä 2000-luvun alussa tehtyjen dokumentointien ja Tuomiokirkkotorilla vuonna 2006 tehtyjen tutkimuskaivausten ero. Jos tori kunnostetaan ilman toripysäköintiä, poistokaivaukset tarvitaan ainoastaan kioskien perustusten, viemäreiden ja maanalaisten roskasäiliöiden kohdalla, muutamalla prosentilla torialasta. Dokumentoinnin kustannukset ovat murto-osa poistokaivausten kustannuksista.

7. Toripysäköinti kaksitasoisena ulottuu myös nk. paineisen pohjaveden tason alle

Ramboll Oy:n tekemän selvityksen (13.6.2006) mukaan jos toriparkki toteutetaan kaksitasoisena Yliopistonkadun puolella, se ulottuu paitsi nk. orsiveden, myös nk. paineisen pohjaveden pintatason alapuolelle. Samoin käy myös, jos Toriparkin sisäänajokorkeus Yliopistonkadun rampista on yli 2,5 m, esim. 3,2 m.

Tästä seuraa joko se, että vielä puupaalutetut talot Kauppatorin ympäristössä on paalutettava teräs- tai betonipaaluin tai on tehtävä erittäin kalliit suojaustoimenpiteet.

Nämä haittavaikutukset ovat kaupungin korvattavia, koska ne johtuvat asemakaavan toteuttamisesta.

8. Toriparkkiin ei voi ajaa torikauppiaiden autoilla eikä hälytysajoneuvoilla

Pohjavesikysymysten vuoksi toriparkin sisäänajokorkeus Yliopistonkadun rampista on enintään 2,5 m. Ramppi on ainoa liikenteellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Ramppi on liian matala pääosalle torikauppiaiden autoista sekä hälytysajoneuvoille. Myös 3,2 m korkea ramppi olisi liian matala osalle torikauppiaiden autoista sekä hälytysajoneuvoista.

9. Toriparkki ei ole edellytys Kauppiaskadun kävelykadulle

Kauppiaskadun kävelykatu on hyvä ajatus. Se toteuttaisi Turkuun säädyllisen laajuisen kävelykeskustan. Kauppiaskatu voi kävelykatunakin toimia pikaraitiotien reittinä, kuten kävelykadut esim. Freiburgissa, Strasbourgissa ja Linzissä. Turun keskustassa on kuitenkin yli tarpeen pysäköintipaikkoja, joten Kauppiaskadun kävelykadun toteuttamiseksi ei ole tarpeen toteuttaa Toriparkkia.

10. Louhea voidaan laajentaa

Jos liikekeskustaan tarvitaan lisää tai parempia pysäköintipaikkoja, Louhea voidaan laajentaa Yliopistonkadun suunnassa Anttilan sekä Kinopalatsin korttelien alle. Nk. hyvinvointikeskus – suunnitelma osoittaa tämän. Louheen voidaan rakentaa uudet rampit esimerkiksi Puutarhakadun ja Aninkaistenkadun suunnista. Louhen laajennus palvelisi Wiklundin korttelia täsmälleen samalla etäisyydellä kuin Toriparkki ja korvaisi Wiklundin pysäköintitilat. Louhen laajennus Anttilan alle voisi korvata nykyiset Stockmannin, Anttilan ja Centrumin pysäköintilaitokset. Samalla näihin pysäköintilaitoksiin kulkeva liikenne poistuisi Kristiinankadulta, Brahenkadulta, Humalistonkadulta, Yliopistonkadulta ja Eerikinkadulta osilta.

Louhen laajennuksen kustannukset ovat noin puolet toriparkin kustannuksista pysäköintipaikkaa kohti. Louhen laajentamisesta ei ole oleellisia rakennusaikaisia haittoja, koska luola sijaitsee syvällä kalliossa.

Toriparkki tulee jälleen

2007-01-07T17:52:00.000+02:00

Hyvä ystävä, toriparkki tulee jälleen.

Kaupungin järjestämä kuulemistilaisuus pidetään maanantaina 8.1. nuorisokeskus Vimmassa, Aurakatu 16, 3 krs. klo 18.00. Olethan silloin paikalla tiukkoine kysymyksinesi!

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta käsittelee kaavaluonnosta tiistaina 9.1. Kansalaisliike seuraa tilannetta. Käy täältä blogista katsomassa, koska kansalaisliikkeen seuraava tapaaminen on. Tutustu samalla blogissa aiemmin julkaistuihin teksteihin, ne ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Samalla kansalaisliike toivottaa uudet toimijat lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan.

Nyt, jos koskaan, on aika toimia!

- Mirka Muukkonen

Kuopion ja Vaasan toriparkit eivät sovi vertailupohjaksi

2005-09-27T23:36:00.000+03:00

Kuopion (1995) ja Vaasan (1995) toriparkit mainitaan yleensä tärkeimpänä perusteluna, miksi Turkuun tulisi toteuttaa toriparkki. Monista syistä Kuopion ja Vaasan tilanne ei kuitenkaan ole vertailtavissa Turkuun.

Suurin syy keskustan liikennepolitiikan vertailukelvottomuuteen on kaupunkien suuri kokoero. Vertailu v. 2003 tiedoin:

Turun seudulla on 295 600 asukasta
Kuopion seudulla on 117 655 asukasta (40% Turusta)
Vaasan seudulla on 88 522 asukasta (30% Turusta)

Turun kaupunkiseutu on niin suuri, että sen keskustaa ei voida ylläpitää ensisijaisesti yksityisautoon perustuen. Sisääntuloväylillä ei yksinkertaisesti ole tilaa sille, että kaikki tulisivat autolla keskustaan. Siksi tarvitaan tilankäytöltään tehokkaampien liikenneratkaisujen kuten joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suosimista.

Vaasassa ja Kuopiossa keskustan osuus koko seudun asioinnista on oletettavasti jokseenkin sama, jos ei vähäisempi kuin Turussa (Turussa 1/3 kaikesta asioinnista). Siksi yhden tietyn kokoisen pysäköintilaitoksen merkitys on Vaasan ja Kuopion seuduilla suhteellisesti 2,5 - 3,5 kertaa suurempi kuin saman kokoisen laitoksen vaikutus Turun seudulla.

Kuopiossa toripysäköinnissä on 700 autopaikkaa, joilla on 500 000 käyntiä vuodessa. Jos ostospäiviä laskee olevan 300 vuodessa, pysäköintejä on noin 1670 päivässä, 2,4 ruutua kohden
päivässä. Vaasassa puolestaan paikkoja on 841. Laitokset ovat siis suhteessa kaupunkiseudun kokoon hyvin suuria, ja niillä voi kaupunkiseudun pienuuden vuoksi olla suhteellisen suuri
merkitys keskustan asioinnille. Kuopiossa ehkä noin 15-20% keskustan asioinnista voi käyttää toriparkkia, kun saman kokoisen laitoksen vaikutus Turussa olisi noin 6-7%.

Vaasassa toripysäköinnin sisäänajo sijaitsee suoraan kaupunkiin tulevan vt 3 / 8 moottoritien jatkeella Kauppaesplanadilla molemmin puolin toria. Liikenteellinen sijainti on jopa selvästi P-Louhea parempi. Kuopiossa sijainti ei ole aivan yhtä hyvä, mutta ydinkeskustan katuverkon välityskyky on olennaisesti Turkua suurempi verrattuna kaupungin kokoon mm. rännikatujen ansiosta.

Vaasassa ja Kuopiossa joukkoliikenteen merkitys keskustalle on pieni, kun taas Turussa sen merkitys on suuri (30,2% keskustan asiointikäynneistä, 124 matkaa/asukas/vuosi).
Kuopiossa joukkoliikenteen käyttö asukasta kohden (47 matkaa / as./ v.i) on 38% Turun käytöstä ja Vaasassa 14% (17,2 matkaa/as. /v.). Voidaan olettaa, että joukkoliikenteen osuus keskustan asioinnista on Kuopiossa ja Vaasassa suorassa suhteessa joukkoliikenteen käyttömääriin, eli Turkuun verrattuna pieni. Autoliikenteen merkitys keskustan saavutettavuudessa on aivan toinen kuin Turussa. Sekä Kuopiossa että Vaasassa joukkoliikenteen käyttö on ollut erityisen jyrkässä laskussa viime vuosina.

Vaasassa ja Kuopiossa torin maapohja on geoteknisesti hyvätasoinen ja pysäköintilaitosten rakentaminen oli varsin nopeaa ja edullista eli kesti louhintatyön ja uuden holvin rakentamisen verran eli noin puolitoista vuotta.

Kuopion ja Vaasan toripysäköintihankkeissa ei ole Turun toripysäköinnin merkittäviä ongelmia:
- Liikenteellisiä ongelmia (Kuopiossa ja Vaasassa katujen välityskyky riittää ongelmitta)
- Rakennusaikaongelmia (Kuopiossa ja Vaasassa tukeva pohja, ei arkeologisia kaivauksia)
- Kustannusongelmia (Kuopiossa ja Vaasassa kustannukset hyvän maapohjan vuoksi kohtuulliset).
- Hankkeen haitat keskustan muille käyttäjille suhteessa hyötyjiin (Kuopiossa ja Vaasassa merkittävä osa keskustan asioinnista voi käyttää toriparkkia, toisin kuin Turussa).

Kuopion ja Vaasan toriparkeista on kuultu sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Olennaista Turun suhteen on se, että Kuopion ja Vaasan hankkeiden mittakaava on suhteessa kaupungin kokoon paljon suurempi sekä liikenteelliset ja rakentamisaikaiset ongelmat selvästi vähäisemmät.

Kuopiossa toripysäköinti toteutettiin kaupungin hankkeena.

Lisätietoja Kuopion ja Vaasan toripysäköinnistä ja niiden vaikutuksista voi antaa kommentteina tähän viestiin.

Anna palautetta aiesopimusyhtiöille

2005-09-27T12:43:00.000+03:00

Tässä on lista yrityksistä, jotka ovat mukana toriparkkiin liittyvässä aiesopimuksessa. Voit antaa palautetta suoraan yrityksille, että et halua toriparkkia, mutta muuten toki viihtyisän, vilkkaan ja toimivan kauppatorin ja keskustan.

TOK:
Palautepuhelin 0800-1-20687
TOK-yhtymä, Yliopistonkatu 31, 20101 Turku, maksuton palvelunumero 0800 9 10300
http://www.s-kanava.net/asiakaspalvelu.do

TURUN SANOMAT:
Turun Sanomat, Kauppiaskatu 5, 20101 Turku, 02 2693311
http://www.turunsanomat.fi/palaute/
Keijo Ketonen
Toimitusjohtaja
Puh. vaihde (02) 269 3311
keijo.ketonen@turunsanomat.fi

Mikko Ketonen
Hallituksen puheenjohtaja
Puh. vaihde (02) 269 3311
mikko.ketonen@turunsanomat.fi

TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI

Maariankatu 4 - Brahenkatu 11, 20101 Turku

Puhelinvaihde 02-269 9111
Fax 02-269 9564
Sähköposti: turun.seudun@op.fi
Palautelomake https://www.op.fi/local/staattiset/helpcenter/palaute.asp

Osuuspankkikeskus Osk
Osoite: Teollisuuskatu 1, PL 308, 00101 Helsinki
Puhelinnumero: 010 252 010
Sähköpostiosoite: 01000500@op.fi

VERITAS:
Yliopistonkatu 15
20100 Turku
http://www.veritas.fi/fin/palvelupiste/fi_palv_palaute.html
Veritas Henki- ja Eläkevakuutus
Puh. 010 5501 260
Faksi 010 5501 261

KAPITEELI:
Yliopistonkatu 16 C
PL 274, 20101 TURKU
puh 020 431 3050
fax 020 431 3051
Asiakaspalvelukeskus, puhelin 020 355 6677, asiakaspalvelu@kapiteeli.fi
http://www.kapiteeli.fi/palaute.html

KIINTEISTÖ Eerikinkatu 8 Oy:
Kauppiaskatu 5 C/O Kop 20100 TURKU. Puhelin, 02-458 7834

KAUPPATORIN Kiinteistö:
Ketarantie 31
20100 TURKU

Toriparkin vaikutuksia

2005-09-26T23:46:00.000+03:00

Laajempi katsaus toriparkin vaikutuksista (PDF 1 Mt)

Toriparkki ei voi lisätä asiakasmäärää merkittävästi

Turun keskustaan suuntautuu Turun kauppakorkeakoulun Mylly – tutkimuksen luvuista laskien noin 33 – 47 000 asiointikäyntiä keskimääräisenä päivänä. Vuonna 2003 asiointikäynneistä 29,6% oli kävellen, 6,6% pyörällä, 30,2% linja-autolla ja 34,2% autolla. Yksi pysäköintilaitos ei mitenkään voi ratkaista keskustan saavutettavuutta.

Vaikka toriparkkiin toteutettaisiin 600 - 700 paikkaa ja niillä olisi neljä pysäköintiä päivässä jolloin jokainen paikka toisi viisi asiakasta (1,25 asiakasta/auto) keskustaan, laitos ei toisi kuin 3000 - 3500 asiakasta päivässä. Se on 6 - 9% keskustan päivittäisestä asiointikäyntien määrästä. Neljä pysäköintiä päivässä ruutua kohden on maksimi, joka voidaan saavuttaa vain hyvinä ostospäivinä, jolloin käyntien määrä keskustassa on merkittävästi keskimääräistä suurempi. Lisäksi toripysäköinnin käytöstä suuri osa ei kuitenkaan olisi asiointipysäköintiä. Näin ollen ei voida olettaa toripysäköinnin lisäävän keskustan asiointia parhaassa tapauksessakaan kuin noin 5-6%.

Turun keskustan asiakaskäynneistä noin 65% tapahtuu muuten kuin autolla. Mikäli toripysäköinti aiheuttaa tähän noin 10% vähenemisen esimerkiksi kävely- ja pyöräilyreittien viihtyisyyden alentumisen sekä joukkoliikenteen hidastumisen takia, toripysäköinnin vaikutus keskustan asiakaskäynteihin on nolla eli hanke on hyödytön.

Toriparkki ruuhkauttaa ydinkeskustan kadut

Jos toripysäköinti onnistuisi, se toisi ydinkeskustaan noin 4800 - 5600 yksityisautomatkaa lisää verrattuna nykytilanteeseen (2400 – 2800 pysäköintiä, kaksi ajoneuvomatkaa sisään ja ulos). Nämä autot tulisivat aivan ydinkeskustan katuverkolle, mm. Kauppiaskadulle, Brahenkadulle, Yliopistonkadulle ja Eerikinkadulle. Vuonna 2004 laadituissa selvityksissä jo 350 autopaikan (joista 250 asiointipaikkaa) toriparkin todettiin ruuhkauttavan Eerikinkadun ja Brahenkadun risteyksen (viive kasvaa 27 sekuntia) sekä ulosajorampin (viive 4 minuuttia). Suunniteltu toriparkki on kaksi kertaa suurempi, jolloin ongelmatkin ovat kaksinkertaiset. Toriparkin liikenne lisää merkittävästi melua ja pakokaasuja aivan liikekeskustassa.

Toripysäköinnin vaihtoehtoja

2005-09-26T23:41:00.000+03:00

Turun kokoisten ja kaltaisten Euroopan kaupunkien kuten Basel, Freiburg, Linz, Rostock ja Strasbourg kokemusten mukaan keskustan saavutettavuuden parantamiseen on käytettävissä esimerkiksi seuraavat realistiset keinot:

- Laajan kävelykeskustan rakentaminen
- Keskustan pyöräteiden runkoverkon rakentaminen
- Joukkoliikenteen etuisuuksien ja joukkoliikennekaistojen parantaminen
- Joukkoliikenteen seudullinen yhteistariffi
- Pikaraitiotie
- P - Louhen laajentaminen
- Pysäköintitalon rakentaminen esimerkiksi nk. Österbladin tontille TS-tontin ja Torinkulman laiskimpien työntekijöiden tarpeisiin.

Monetkin näistä keinoista voivat nostaa keskustan asiointia enemmän kuin ne 5-6%, jotka Toriparkki enintään voi keskustan asiointia lisätä. Tällaiset keinot ovat mm. kävelykeskustoja ja joukkoliikennettä koskevan tutkimuksen mukaan merkittävästi tehokkaampia keinoja lisätä keskustan asiointia kuin toripysäköinti.

Hyvä lähde julkisen liikenteen kehittämisestä

Tampereen teknillisessä korkeakoulussa on tehty tutkimus joukkoliikenteen kehittämisestä liikennepoliittisena ratkaisuna:

Juha-Pekka Häyrynen 2005: Joukkoliikenne eurooppalaisissa kaupungeissa (TTY) http://www.tut.fi/liku/tutkimus/liku58_web.pdf

Raportissa kerrotaan joukkoliikenteen kehittämisestä yleisesti Euroopassa sekä tarkemmin Tampereen, Helsingin, Jönköpingin, Lundin, Linzin,Wienin, Bielefeldin ja Budapestin joukkoliikenteen kehityksestä. Raportti antaa sekä hyviä perustietoja että ideoita joukkoliikenteen kehittämiseen, joista erityisesti Linzin, Lundin, Jönköpingin ja Bielefeldin kokemukset ovat laajemminkin sovellettavissa. Tampereen ja Helsingin osalta on hyvät perustiedot kehityksestä. Raportti antaa hyviä eväitä Turun keskustan saavutettavuuden parantamiseen joukkoliikennettä kehittämällä.

Toripysäköinnin vastustamiskeinoja

2005-09-26T23:34:00.000+03:00

Toripysäköinnin päätöksenteko

Toriparkin päätöksenteon on ajateltu etenevän seuraavasti:

Loka-marraskuussa 2005 kaupunginhallitus päättää torin yleissuunnitelmasta ja tässä yhteydessä mahdollisesti toripysäköinnin kaavoittamisesta.

Jos toriparkkia ei tässä vaiheessa hylätä se etenee normaalia kaavoitusmenettelyä soveltaen:

1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsitellään (osalliset voivat ilmoittautua)
2. Kaavaluonnos käsitellään (osalliset voivat ilmaista mielipiteensä)
3. Kaavehdotus laaditaan
4. Kaavaehdotus käsitellään ja asetetaan nähtäville (osalliset voivat laatia muistutuksen)
5. Muistutukset käsitellään
6. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käsittelevät kaavan
7. Kaavasta voi valittaa ensin Turun hallinto-oikeuteen ja sitten Korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Osallisia ovat asemakaavoituksessa kaikki turkulaiset. Kaikilla turkulaisilla on myös lausunto-, muistutus- ja valitusoikeus.

Tietoa kaavoitukseen vaikuttamisesta (linkki)
Tietoa kaavoitukseen vaikuttamisesta (PDF)

Kaavoitusprosessin kaupungin osuus kestää käytännössä vähintään vuoden. Valitusprosessi kestää useita vuosia.

Yleistä vastustamisesta

Kannattaa aina esiintyä asiallisesti ja pitäytyä asiaperusteissa. Huono tai loukkaava käytös vie aina uskottavuutta ja voi vaarantaa koko asian.

Kannattaa tuoda toriparkin haitat esille esimerkiksi torikauppaille tai muille keskustan yrittäjille käydessään asioilla.

Kannattaa kertoa toripysäköinnin ongelmista ystäville ja tutuille sekä ohjata heitä tälle sivustolle.

Kansalaisadressi

Kansalaisadressia kerätään 24.10 asti. Siitä on tällä sivustolla erillinen tarkempi ohje.

Ota yhteyttä poliitkkoihin

Kannattaa ottaa yhteyttä läheisiksi tuntemiinsa poliitikkoihin. Poliitikot ottavat varsin vakavasti yhteydenotot ja reagoivat niihin. Yhteyttä voi ottaa sähköpostilla tai puhelimitse.

Tällä hetkellä vihreät ja vasemmistoliitto ovat varsin yksimielisesti toripysäköintiä vastaan, muissa puolueissa on eri mielipiteitä, sekä kannatusta että myös epäilyä toriparkin riskeistä. Ryhmät eivät ole vielä tehneet lopullisia sitovia ryhmäpäätöksiä edes toriparkin kaavoituksesta.

Asiaan voivat vaikuttaa erityisesti kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenet.

Valtuutettujen yhteystiedot löytää: Turun sivustolta

Turun kaupungin sivuilta www.turku.fi löytää myös lautakuntien ja kaupunginhallituksen jäsenten yhteystiedot

Turun keskustelufoorumi

Turun ympäristö- ja kaavoitusviraston sivuilla on käynnissä vilkas ja värikäskin keskustelu toriparkista puolesta ja vastaan. Kaupunkisuunnittelijat ja -päättäjät seuraavat foorumia, joten vilkas keskustelu sillä herättää heissä ainakin epävarmuutta.

Linkki keskusteluun

Jos linkki ei toimi, foorumi löytyy muuten:
www.turku.fi -> osallistuminen ja vaikuttaminen -> keskustelut -> keskustelua kaupunkisuunnittelusta -> keskustelua Kauppatorista

Mielipidekirjoitukset

Turun Sanomiin, Turkulaiseen ja muihin paikallisiin lehtiin kannattaa kirjoittaa jatkuvasti toriparkin vastaisia kirjoituksia.

Turun sanomien yleisönosaston sähköposti: ts.mielipiteet@turunsanomat.fi

Turkulaisen sähköposti: kaveri@turkulainen.fi

Lyhyet, yhteen asiaan keskittyvät ja asialliset tekstit menevät parhaiten läpi. Turun Sanomiin voi lähettää myös tekstiviestin

Ostajan käyntikortit

Keskustan yrittäjät eivät tiedä, miten suuri osa heidän asiakkaistaan tulee kävellen, pyörällä, bussilla tai jättää auton kauemmas. Yksi mahdollisuus olisi levittää "käyntikortteja" jotka ihmiset jättäisivät keskustassa asioidessaan kassalle .

Käyntikortissa lukisi tähän tapaan "Olen tullut keskustaan kävellen, pyörällä tai bussilla tai jätin autoni keskustan laidalle. En halua, että kaupassakäyntini hinnalla rahoitetaan kallita pysäköintilaitoksia:"

Tällaiset "käyntikortit" voisi toteuttaa vaikka niin, että PDF:llä olisi vaikka kymmenen erilaista "käyntikorttia" joissa olisi erilaiset kannanotot. Olisiko joku kiinnostunut tekemään tällaiset käyntikortit?

Muut keinot

Toripysäköinnin vastustamiseen tarvitaan monenlaisia keinoja. Erityisen tärkeää on kehittää uudenlaisia ja myös humoristisia ja hauskoja keinoja vastustaa toripysäköintiä. Miten olisi
toripysäköinnin vastainen performance joka lauantai?

Toripysäköinnin vastustamiseksi kannattaa toistaiseksi käyttää maltillisia keinoja. Ärhäkämmän protestin kuten näyttävien mielenosoitusten aika on, jos meitä ei tässä vaiheessa uskota.

Kansalaisadressi Turun toriparkista

2005-09-26T23:08:00.000+03:00

Turun toripysäköintihanketta vastaan kerätään kansalaisadressia. Kansalaisadressi luovutetaan Turun kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle 24.10.2005

Kansalaisadressi on allekirjoitettavissa mm. Turun pääkirjastossa ja Nummen kirjastossa.

Adresseja kannattaa kunkin kerätä omilta ystäviltään ja tuttaviltaan ja lähettää adressi koontiosoitteeseen hyvissä ajoin ennen 24.10 (postiin viimeistään 21.10).

Ensimmäinen kansalaisadressin keräystempaus järjestetään lauantaina 1.10 klo 11-15 Kauppatorilla ja kävelykadulla.

Kunkin kannattaa itse tulostaa ja kopioida adresseja oman tarpeensa mukaan. Adressit saa tulostettua seuraavista linkeistä:

Adressi:

Taustoitus
Nimilista

Vinkkejä adressin kerääjille

Keräystempauksia varten kannattaa tehdä kylttejä tai päälle vedettäviä liivejä esim. otsikolla "Kansalaisdressi toriparkkia vastaan" jotta ihmiset voivat lähestyä kerääjiä.

Kerääjien kannattaa muistaa käyttäytyä kohteliaasti ja ystävällisesti kaikkia kohtaan.

Yrittäjiä kohtaan ei kannata olla tunkeileva eikä kerätä nimiä aivan liikkeiden ovien tai myyntikojujen edessä. Adressinkerääjät ovat keskustan yrittäjien asiallaa, myös niiden, jotka eivät asiaa ymmärrä.

Hyviä paikkoja nimenkeräykselle ovat:

Ydinkeskusta (tässä järjestyksessä):
- Yliopistonkadun kävelykatu Stockmannin ja Anttilan välissä
- Kauppiaskadun ja Eerikinkadun risteys (Wiklundin kulma)
- Eerikinkadun ja Aurakadun risteys (Kop-kolmion kulma)

Muita paikkoja:
- Teatterisilta
- Tuomiokirkkosillan ja Itäisen Rantakadun risteys
- Yliopistojen ja korkeakoulujen aukiot ja aulat lounasaikaan, noin 11 - 15 välillä. Sisätiloihin tarvitaan lupa.

Addressin teksti:

Turun kaupunginhallitukselle ja Turun kaupunginvaltuustolle
Toriparkkia ei tule rakentaa!

Turun kauppatorin alle on elo-syyskuussa 2005 esitetty rakennettavaksi 600 - 1000 auton kaksitasoista pysäköintilaitosta. Lisäksi on esitetty, että kaupungin tulisi osallistua pysäköintilaitoksen kustannuksiin. Hankkeen kustannuksia on väitetty aikaisempaa edullisemmiksi esittelemällä laskelmia, joista on jätetty pois olennaisia kustannustekijöitä kuten kunnallistekniikan siirrot, sisäänajotunnelit, yhdyskäytävät torin ympäristön kortteleihin, ympäristön talojen suojaus- ja paalutuskustannukset sekä arkeologiset kaivaukset. Toripysäköinnin sisäänajo tapahtuisi ydinkeskustan katuverkolta, joko Kauppias- tai Brahenkadun kautta, jopa torialueelta. Mitään toripysäköinnin kustannusten jakoa yrittäjien ja kaupungin kesken ei ole tehty. Taidemuseon korjauksen ja Eskelin pysäköintitalon kokemusten perusteella on todennäköistä, että lisäkustannukset ja riskit tulisivat kaupungin maksettaviksi.

Asiantuntijoiden aikaisemmin esitetystä suppeammasta toripysäköinnistä vuosina 2000 - 2004 tehdyt selvitykset osoittavat että:

- Toripysäköinnin sisäänajorampit ja keskustan katuristeykset tukkeutuvat pysäköintilaitoksen liikenteestä. Jos yhdellä paikalla on neljä pysäköintiä päivässä, tuo 600 - 1000 paikkaa keskustan katuverkolle vuorokaudessa 4800 - 8000 ajoneuvoa lisää. Näin suuri liikenne hidastaa joukkoliikennettä ydinkeskustassa sekä alentaa katuympäristön viihtyvyyttä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sekä asukkaiden kannalta. - Toriparkin aiheuttama liikenteen ruuhkautuminen ja liikenteen melu- ja pakokaasuhaitat vähentävät ydinkeskustan asukasmäärää ja asiointia ydinkeskustassa.
- Toripysäköinnin rakentamisaika arkeologiset kaivaukset mukaan lukien on 2,5 - 4 vuotta. Se johtaisiKauppatorin torikaupan taantumiseen tai loppumiseen sekä huomattaviin vaikeuksiin keskustan muille yrityksille.
- Pysäköintilaitoksen kustannukset ovat joka tapauksessa suuremmat kuin pysäköintimaksulla voidaan kattaa. Tämä johtaa keskustan tuotteiden hinnan kallistumiseen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen.
- Yksitasoinenkin toripysäköinti ulottuu nk. orsiveden tason alapuolelle. Toripysäköinnin toteuttaminen voi johtaa orsiveden tason laskuun ja siten puupaalutusten vaurioitumiseen sekä paalutusten uusimiseen.

Vaadimme, että toripysäköinnin suunnittelusta luovutaan.

Sen sijaan Turun keskustan kehittämiseksi on laadittava keskustan osayleiskaava, jossa tutkitaan kävelykeskustan laajentamista, pyörätieverkon kehittämistä, julkisen liikenteen kehittämistä sekä taloudellisesti ja liikenteellisesti tarkoituksenmukaisia pysäköinnin kehittämisratkaisuja.

Nimilistateksti

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Turun kauppatorin alle ei rakenneta pysäköintilaitosta.

Toriparkkityöpaja Turun sosiaalifoorumiin 22.10

2005-09-26T23:00:00.000+03:00

Maan ystävien ja Meidän Turku ry:n yhteistyönä toteutetaan "Kenen toriparkki" - työpaja Turun sosiaalifoorumiin, joka pidetään lauantai 22. 10. 2005 klo 10-16 Ammatti-instituutissai, Kellonsoittajankatu 9-11.

Linkki sosiaalifoorumin kutsuun

Itse työpaja kestää kello 12 - 13.40

Kenen toriparkki

Turun kauppatorin alle on elo-syyskuussa 2005 esitetty rakennettavaksi 600 - 1000 auton kaksitasoista pysäköintilaitosta. Samalla on esitetty, että kaupungin pitäisi osallistua pysäköintilaitoksen kustannuksiin. Toripysäköinnin kustannusten jakoa yrittäjien ja kaupungin kesken ei kuitenkaan ole tehty. Hankkeeseen liittyy merkittäviä oheiskuluja: kunnallistekniikan siirrot, sisäänajotunnelit, yhdyskäytävät torin ympäristön kortteleihin, ympäristön talojen suojaus- ja paalutuskustannukset sekä arkeologiset kaivaukset, jotka voivat tulla kaupungin maksettavaksi.

Toripysäköinnin rakentamisesta voivat mahdollisesti hyötyä vain rakentajat ja keskustan suuryritykset, sekä esikaupungeissa asuvat, varakkaat autonomistajat. Toripysäköinnin aiheuttama keskustan liikenteen ruuhkautuminen sekä melun ja pakokaasujen lisääntyminen haittaa kävelijöitä, pyöräilijöitä, julkisen liikenteen käyttäjiä sekä järkeviä autoilijoita. Toripysäköinnin haitoista suuri osa koituu keskustan asukkaille sekä keskustan vähävaraisemmille asiakkaille. Pitkä rakennusaika vaarantaa keskustan pienyrittäjien, erityisesti torikauppiaiden yritystoiminnan jatkuvuuden.

Työpajassa pohditaan, millä keinoin toripysäköinnistä kärsivät ihmiset voidaan aktivoida vaikuttamaan oman elinympäristönsä puolesta. Työpajassa pohditaan toripysäköinnin vaikutuksia sekä mahdollisuuksia parantaa keskustan saavutettavuutta kestävällä tavalla.

Asiasta kertomassa: Mikko Laaksonen, muita esiintyjiä.

Järjestää: Turun Maan ystävät, Meidän Turku, KSL
Yhteyshenkilö: Mikko Laaksonen (mikala at utu.fi)

Toriparkki aukeaa

2005-09-25T22:29:00.000+03:00

Tähän perustetaan Turun Toriparkkia käsittelevä verkkopäiväkirjamuotoinen sivusto.